Krissen kesäiset retriitit

Ihana kesä takana ♥ Inspiraatiota, luovuutta, vapautta.

Vaikkakin joogan harjoittamiseen ei tarvitse juurikaan mitään muuta kuin läsnäoloa, niin pyrin vuosittain osallistumaan joogaretriitteihin ja muihin vastaaviin tapahtumiin, jotka kestävät useita päiviä. Tässä vähän tämän kesän joogailuista ja matkoista.

Heinäkuussa ensimmäinen “matkani” oli Natural High Healing Festivaaleille luonnon keskelle lähelle Uusikaupunkia. Luvassa oli tietysti joogaa, mutta myös paljon muita luovia workshoppeja.

Matka alkoi torstai aamulla junalla kohti Parkanoa, josta pääsin kimppakyytiin kohti määränpäätä. Ensimmäinen workshoppi klo 15:00 “dance and acrobatics” oli ranskalaisen Andrea Catozzin ohjaama, johon oli päästävä. Festariohjelma sylissä ja ympyröityjä workshoppeja ja esityksiä aamu kuudesta yöhön ja tietysti myös päällekkäisyyksiä, joista tiennyt kuinka tulen valitsemaan minne osallistua. Fiiliksen mukaan! Luotin siihen että kyllä sitä sitten tietää mihin minäkin kellon aikana löytyy kiinnostusta ja tarvetta. Tuo “tarve" on kiinnostanut erityisesti useamman vuoden. Usein hakeudutaan sellaiseen, jossa olemme jo ennaltaan hyviä ja epämukavuusalueille ei välttämättä liikahdeta, vaikkakin se saattaisi olla niinkin paljon kasvattavampaa ja antoisampaa. Tokikin kiinnostusta täytyisi olla.

Takaisin festareille.. olemme siis lähestymässä kohteeseen ja kello on puoli kolme. Auto parkkeerattu ja rinkka selkään. Lippu vaihtuu rannekkeeksi. Vielä ehtisi pystyttää teltan ennen kello kolmen työpajaa, mutta pään päällä oleva tummahko pilvi päättikin kastella reippaasti. Ei kait siinä, kun sille ei mitään voi. Rinkka mukaan ja työpajaan vaan.

Junassa ja autossa istumisen kankeudet hälvenivät mukavasti Andrean wokshopissa, jossa kulminoitui niin tasapaino, liike kuin dynaamisuus - sopiva aloitus ja parin tunnin harjoitusten jälkeen aurinkokin jo paistoi. Nyt oli sopiva aika pystyttää teltta!

Seuraavana aamuna heräsin kun alkoi tulla jo liiankin lämmin makuupussissa. Kello oli vasta puoli kuusi ja auringon valo häikäisi kauniisti metsän latvustojen takaa. Turha tässä enää on nukkumaan mennä kun aamu kuudelta sopivasti olisi meditaatiokin. Istumme yhdessä ilman sanoja, mutta yhteys ihmisiin, ympäristöön, luontoon on käsinekosketeltava. Ihana aloitus päivälle. Päivään kuului myös äänen käytön / laulamisen perusteita, joogaa, tanssia, shamaanimatka (vai olikohan se lauantaina).. 

Neljän päivän festarit ja kokemusta kerrakseen. Ihania kokemuksia niin joogasta, tanssista, esityksistä, ihmisistä, avoimuudesta, ilosta, ystävyydestä, yhteisöllisyydestä. Festari kokemuksen päätän Usalaisen Steven Waltersin jooga ideologisiin sanoihin; Steven ohjasi sunnuntain päätteeksi Workshopin: Conscious Contact dance – “Antautuminen on vaikeaa ellemme tiedä sen olevan täydellistä, mutta emme tiedä sen olevan täydellistä ellemme antaudu.”

Heinäkuun lopussa joogamatka Hämeenkyröön Frantsilan luomuyrttitilalle. Viisi päivää ihanassa ympäristössä, astanga jooga retriitillä Petri Räisäsen opetuksessa. Aamut alkoivat joogasalissa asento harjoituksella ja iltapäivät kuluivat niin mantra laulannassa Merin Tiitolan opettamana ja Petrin tekniikka, hengitysharjoitus ja meditaatio istunnoissa. Retriitti oli erilaisempi kun yleensä joilla olen; tällä kertaa noin kymmenisen ystävää Vaasasta samalla retriitillä - Naurua ja iloa riitti ♥

Elokuussa vielä yksi matka, joka oli Hangon saaristoon ihanalle luonnonkauniille saarelle nimeltä Kadermo. Kadermon saarella on astangajooga retriittikeskus, joka jo toiminut parikymmentä vuotta. Täällä olen viettänyt suurimman osan ajasta joogan parissa, jos ajatellaan Suomea. Ensimmäisestä retriitistä saareen tulikin kesällä kuluneeksi kymmenen vuotta. Viikon retriitillä pääopettaja Stefan Engströmin lisäksi oli opettamassa Kanadalainen “The Body Moveable” kirjan kirjoittanut ja Aleksanterin tekniikkaan perehtynyt David Gorman; retriitin teemana “Anatomy of Wholeness”.

Viikon aikana huomio kehoon; vapaaseen vaivattomaan, mutta myös tuen ja kannatuksen tuntuiseen liikkeeseen yksinkertaisesta lähtökohdasta: Sallia ja olla kuin taas yrittää tai tehdä jotain, myös energian ja painovoiman tuet sekä oman keskuksen ja vapaan kannatuksen tuet jokaisessa liikkeessä ja asenossa. Kun lähtökohtana on liikkeen vapaus ja helppous, niin voimme myös mielessämme kokea tätä. Joogan lähtökohdista yrittäminen nähdään vievän meitä pois itsestämme, tästä hetkestä, kokemuksesta. Kun voimme vain olla, ilman että mielemmekään miettisi mitään voimme kokea joogaa - yhteyttä sisimpäämme, kaikkeen. Tokikin joogassa on monia erilaisia työkaluja niin sanotusti apuvälineinä joogan tuntemiseen; keholliset harjoitukset keskittyen niin hengitykseen ja katseenkohdistus pisteisiin, hengitysharjoitukset, filosofia.. Tokikin kaikille joogaa harjoittavilla on omat lähtökohtansa miksi joogaa harjoittaa ja harjoitus toimiikin monella eri alueella; niin fyysisellä, mielellisellä, emotionaalisella kuin sielullisella.        

   

Retriitin aikana tuotiin esiin myös ajatuksia kehon ja tunteiden viesteistä, kivuista, jännityksistä, stressistä, joka itselleni erityisen kiinnostavaa kun itse joogan opetuksen lisäksi toimin Trager kehoterapeuttina ja teen muitakin erilaisia kehohoitoja. Tutkimuksissa onkin huomattu, että jopa yli 90% vaivoistamme on jonkinlaisen stressin aikaansaamia; siksi riittävä lepo / liikkuminen ja hyvä ravinto ovatkin niin tärkeitä meille; puhumattakaan omista sisäisistä tarpeista, kuten sosiaalinen elämä, ystävyys suhteet, rakkaus, itsensä toteuttaminen.

Kadermon saaren retriitti oli ihana päätös kesään. Vaikkakin harjoituksiin itse salissa meni lähemmäs seitsemän tuntia päivässä, niin päivissä ehti nauttia luonnostakin. Kaikki ruokailut sai istua ulkona auringon lämmössä, Dinon (koirani) kanssa käveleskeltiin saaren polkuja ja nähtiin muutamana päivänä peurojakin. Retriitillä oli tällä kertaa enemmän ulkomailta tulleita kuin suomalaisia; muutama Englannista, yksi Skotlannista, Irlannista, Puolasta, Italiasta ja USA:sta - osa harjoittanut joogaa muutamia vuosia ja osa taas pidempään. Se mikä joogassa onkin kaunista on se että, sillä ei ole mitään väliä teetkö joogaharjoitusta ensimmäistä kertaa, kymmenennettä vai jo tuhannetta, niin sillä ei ole mitään merkitystä, vaan ainoastaan sillä kuinka läsnä ja avoimena olet kullakin kerralla. Myöskään “huonoon” harjoitukseen ei ole mahdollisuutta kuin ainoastaan sillä että tehdään jotain väkisin tai kun harjoitus tuo esimerkiksi kipua; tokikin siitäkin voidaan jotain ehkä oppia; ensi kerralla ehkä olemmekin jo suvaitsevampia ja lempeämpiä itseämme kohtaan.. näin jooga voikin olla elämämme mittainen polku itseen, ihmisyyteen ♥

Kristiina Peltoniemi

Krisse on Kipinän joogaopettaja. Astangaajoogan alkeisiin voi hypätä mukaan kesken kaudenkin (sunnuntaisin klo 17-18, jatkotaso 18-19.30). Tervetuloa mukaan! Krissen omaa blogia voit lukea täällä Hänen hoidoista (Trager, Reiki ym.) pääset nauttimaan Wasa Wellnessillä.